Sitäkun jakaa harrastusta tyttöjen kanssa niin välillä tupsahtaa kuunteluun sellaisia kirjoja joita ei välttämättä muutoin tulisi. Tämäpä se tässä on sellainen lyhyehkö tyttökirja (olen jo sen ikäinen että saan tytötellä kirjoja joissa puhutaan 28 vuotiaista) joka on kevyttä ja kivaa kuunneltavaa. Juuri sellaista mitä tälläiset synkät ja paskaiset joulukuun alut tarvitsevat.
Pulkkinen on mätkinyt näppäimistöltään tietysti kirjaansa kaikenlaisia humanistisia tyttöklisheitä, mutta on tehnyt sen niin hyvin että se puree myös tälläiseen hiljaiseen, suoran toiminnan tuijottelijamieheen. Kirjassa on ansiokkaasti mainittu opiskelu älykköaineissa, suklaa, vaatteet, shampanja, sisarkateus, miehet, jättäminen, seksi, asumisjärjestlyt, asunnot, kävelyt, puistot, piknikit, kaipaus ja rakkaus. Mainitsinko jo kaipuun, rakkauden ja seksin?
Elokuvissa en enää erityisesti etsi katsottavakseni mitään päättömiä actionleffoja, mutta ymmärrän nyt paremmin että ne ovat maskuliininen vaste tälläiselle kevyelle kirjallisuustyypille. Jos äijäjutut vs. tyttökirjat olisivat jana, niin tämä olisi mielestäni lähellä oikeaa laitaa ja mahdollisimman kaukana vasemmalla olevasta Chuck Norriksesta, Schwarzeneggerista ja Van Dammesta ajavamassa Ferrareilla ja ampuvat Daeshilaisia raketinheittimillä, yhdellä kädellä.
No ei vaiskaan, ihan hyvää kuunneltavaa syksyyn. Piristää ja antaa ajattelemista. Ei alun perusteella ihan niin hyvä kuin superhyvä Anna-Leena, mutta hyvä.
Ennakkopisteet: 3/5 (tyttökirjamiinus)
Pituus: 4h 45min
Nopeus: 1.5x
Lukija: Leena Pöysti