Elina Hirvonen - Kun aika loppuu

Ja tähän väliin päätin aloittaa kotimaisella proosalla. Tähän tarjoutui tilaisuus kun nappasin tämän äänikirjan elisa kirjasta.

Minä en enää vaivaudu lukemaan kirjojen takakansia eikä itse kirjailijakaan ole mitenkään ennestään tuttu. Oletan - kirjailijaa mitenkään tämän vertauksen avulla arvostelematta - että tämä on kevyttä romanttishenkistä tavaraa jonka kuluttamiseksi minulta kuluu arviolta 8 kpl koirankakkapusseja eli neljä päivää.

Aivan kirjan alku ei valitettavasti raskaasta aiheestaan huolimatta vielä minua vakuuttanut ja henkilöhahmot tuntuvat hieman on hatarilta. Saa nähdä mitä loput viisi ja puoli tuntia antavat.

Pituus: 6h 37min
Julkaisuvuosi: 2015
Ennakkoarvosana 2.5/5
Muut arvostelut: Rakkaudesta kirjoihin
Lukija: Krista Putkonen-Öm

12.7.2015 Jälkitunnelmat

Sain tämän päätökseen jo maanantaina mutta vasta nyt lomamatkalta palattuani pääsin kirjoittamaan tunnelmat ylös. Pieni tauko teki ehkä arvostelulle ihan hyvääkin sillä nyt minulla ei ole siitä ihan niin pahaa sanottavaa.

 Kirjan lukija oli ennestään tuttu jostain kirjasta ja se yhdistettynä odotuksiin ja kirjan hahmoihin sai aikaan negatiivisen vastareaktion. Lukijassa ei ole mitään vikaa ja onnistui minusta tällä kertaa erinomaisesti. Joko hän tai joku samanääninen on kuitenkin jossain aiemmassa kirjassa joko epäonnistunut tai mielessäni yhdistynyt epäonnistumiseen. 

Jossain arvostelussa jota en enää muista, kirjaa kehuttiin teknisesti hienosti kirjoitetuksi. En enää valitettavasti muista näitä hienoja juttuja mutta epäilemättä se sitä ehkä olikin. Joku kirjassa kuitenkin sai ihokarvani pystyyn. Sinällään kirja oli "hyvä" ja osin mielestäni hyvin valmisteltu, mutta joku henkilöhahmoissa tökki. Koin että osa hahmoista tekemisineen oli huonommin valmisteltu ja mietitty kuin toiset. Toiset pystyin mieltämään lähes todellisiksi ja osan koin jotenkin.... haaveilluiksi ihannekuviksi joita ei voisi oikeasti olla olemassakaan. Jotain sellaista "syysiltaisin kietoudun ihanaan meksikolaiseen huopaani, otan lasin hyvää italialaista viiniä ja uppoudun ihanan kirjan pariin sohvalle" -tyyppistä paskaa. Totuus kuitenkin on että sitä istutaan huonoryhtisesti ikean sohvalla, syödään karkkia, juodaan limusiideriä ja katsotaan telkkarista Downton Abbeytä. Nih.

(Päästäänkö tässä kirjassa muuten koskaan loppuun?)

Kaikenkaikkiaan (minulle enimmäkseen negatiivisia) tunteita herättävä opus joten siinä mielessä varmasti ihan jees. 

Loppuarvosana 2-4/5

p.s. Kaikki nämä kirjat on omalla tavallaan hyviä ja suosittelenkin tietysti lukemana monipuolisesti. Vi ska se!